Kulunut viikko on ollut todella mielenkiintoinen jos en sanoisi...
Kaikki alkoi viime viikon lauantai-illasta, jolloin olin muutaman ystäväni kanssa ulkona paikallisessa yökerhossa...Ilta oli todella onnistunut ja meillä oli hauskaa yhdessä! Iltaan mahtui myös uusi tuttavuus, joka pyysi illan päätteeksi puhelinnumeroani...
Sunnuntai aamuna sain yllättävän tekstiviestin häneltä, jossa hän ilmoitti tulevansa käymään. Noh, eihän siinä mitään pahaa ollut, joten suostuin ehdotukseen. (varsinkin kuin viime kuukausien aikana seuraelämäni on ollut yhtä hiljaista kuin huopatossutehtaassa kesäkuussa)
Joten uusi tuttavuus tuli sitten käymään luonani. Heti kättelyssä hän tiedusteli, että voisimmeko jatkaa sen loppuun, minkä edellisenä iltana aloitimme. Ehdotus oli jotenkin niin hämmentävä, että kieltäydyin..."Herrasmiehenä" hän kuitenkin jäi luokseni vielä toviksi ja juttelimme niitä näitä, arkipäivän asioita. Lähtiessään hän totesi minun olevan mukava ja toivotti hyvät sunnuntaipäivän jatkot.
Maanantaina aloitin seitsemän päivän työputken, joten ajattelin antaa hänen olla omissa oloissaan. Ja olihan hän sanonut lähtevänsä työmatkalle toiselle puolelle maata, joten ajattelin etten häiritsisi häntä. Torstai- iltana kuitenkin ajattelin rohkaistua ja laittaa hänelle viestiä, kysyäkseni kuulumisia. Sain kuin sainkin vastauksen viestiini ja "kohteliaan" pyynnön jatkossa ottaa yhteyttä vain sähköpostiin. Pidin ehdotusta todella outona, joten päätin laittaa "vainukoirat" liikkeelle. Muutaman tunnin kuluttua "haistelut" tuottivat tulosta ja sain tietää, että hänellä on avovaimo....! Siitäkös minä sitten riemastuin, jatkoin itse tonkimista ja löysin kyseisen tytön facebookista!(kerrankin jotain hyötyä kyseisestä sivustosta) Koska ilta oli jo pitkällä, päätin etten tekisi mitään asialle VIELÄ!Vastasin uuden tuttavan viestiin vain, että ollaan yhteydessä sähköpostitse, kun viesteissä tuntuisi olevan jokin ongelma?!
Tietenkin pohdin jo "kostoa" miehelle!Miehelle joka ihan pokkana yritti alkaa leikkiä minun elämälläni. Yön nukuin oikein hyvin, koska olin päättänyt kertoa tyttöystävälle! Tänään meinasin kuitenkin perääntyä mutta onneksi ystäväni tuli käymään luonani ja rohkaisi minua ottamaan yhteyttä miehen tyttöystävään. Tuumasta toimeen laitoimme yhdessä viestiä tytölle, ensin hyvin neutraalin tiedustelusävyisen viestin. Johon tulikin vastaus "yllättävältä" taholta...Mies laittoi minulle viestiä ja kehoitti minua lopettamaan yhteydenottamisen avovaimoonsa. Hetkeksi menin jo ihan paniikkiin, että mitä olen tekemässä. Onneksi muutama ystäväni rohkaisi minua toimimaan. Sillä tuo miehen viestihän oli osoitus siitä, että tyttö oli kysynyt minusta.
Noh, minä sitten rohkaistuin ja laitoin tytölle sähköpostiviesti facebookissa, jossa kerroin kaiken. Aivan kaiken, mitä oli tapahtunut. Samaan aikaan mies yritti soittaa minulle muutamaan otteeseen ja laittoipa vielä viestiäkin. Viestissä hän pahoitteli käyttäytymistään ja toivoi että antaisin sanani siitä, että antaisin asian olla! (prrr,väärin!) Samalla hetkellä painoin lähetä- painiketta ja viesti tytölle lähti! Muutaman tunnin päästä sain tytöltä viestin, jossa hän kiitti toimintaani ja korkeaa moraalia mutta myös toivoi etten olisi mieheen enää yhteydessä. (en todellakaan ole!!!!!!!) Hän myös toivoi minun ottavan häneen uudelleen yhteyttä jos mies ottaisi minuun yhteyttä, sen aion tehdä jos niin tulee vielä tapahtumaan!Mutta jostain kumman syystä en usko, että näin tulee tapahtumaan!
Ihmettelet, että miksi ihmeessä halusin nähdä vaivan ja ottaa tuikituntemattomaan ihmiseen yhteyttä ja "pilata" parisuhteen?! Voit vain kuvitella tilanteen omalle kohdallesi ja miettiä haluisitko sinä tietää tämänkaltaisesta asiata?! Jos ihminen, ketä rakastat, kenen kanssa suunnittelisit tulevaisuutta käyttäytyisi noin?! Ainakin minä todellakin tahtoisin tietää ja toivoisin että ihmisillä olisi selkärankaa kertoa se minulle! Ja täytyy minun sanoa, koska kyseessä oli vieraat ihmiset oli jotenkin paljon helpompi toimia, kuin että kyseessä olisi ollut ystäväni! Tietynlainen tunneside jäi pois kokonaa, vaikka kyllä minä kertoisin ystävällenikin! Se olisi vain vaikeampaa, olisihan vaakalaudalla ystävyyssuhde! Mutta uskoisin, että normaalisti ajatteleva ihminen ymmärtäisi kyllä toimintani, vaikka se olisikin mahdollisesti hankalaa alkuun!
JA
Onko mulla pokkaa?! Totta hemmetissä!!En siedä ihmisiä, jotka yrittävät leikkiä elämälläni! En enää!! Ja kaiketi omaan jonkinlaisen moraalin! Toivon, että mies otti opikseen ja oppii kunnioittamaan muita ihmisiä ja heidän tunteitaan! Toivon myös, että avovaimo kaikesta huolimatta saisi elämänsä jälleen urilleen. Sillä uskoisin, että isoja keskusteluja siellä kotona tullaan käymään ja jonkinlaisia päätöksiä....Se on heidän elämäänsä nyt, minä olen tehnyt oman osuuteni!
Kiitti rakkaat ystävät tuestanne! Ei tämä ollut helppoa minullekkaan, tunteikkaana ihmisenä! Mutta tällä hetkellä olen ylpeä itsestäni! :)
