En mie vaan tiiä.....Eilen puhuin puhelimessa yhden yövuoroissa olevan ihmisen kanssa...Se oli tuolla Etelä- Karjalan suunnalla...=) Siis vaikka ei puhuttu mitään ihmeellistä niin, muuta kuin että olen menossa ilmeisesti viikon päästä sinne seudulle..? Ja siitä, että voisi mahdollisesti nähdä. Vaikka ollaan vaan kavereita, miusta tuntuu kivalle...Kivalle siinä mielessä, että hän kuuntelee miuta ja esittää ainakin kiinnostunutta. On se vaan niin kiva!=) Vähän ehkä ootan sitä mahdollista tapaamista viikon päästä...? ;)
On vaan jotenkin niin jännä juttu, miten yksi ihminen saa päivän tuntumaan kivalta ja piristää pienillä jutuilla..? Siis kun miettii että molemmilla on ollut vuoden sisällä vaikka mitä ja silti jokin sortin jännite on yllä...Eihän myö olla nähtykkään sitten Marraskuun...Siitä on jo monta kuukautta...!!Hassua vain, ei voi minkään...
Mutta nyt kohti töitä!
N

Viimeinkin ovi on suljettu...

Lauantaina se sitten tapahtui,viimeinkin! Se ovi joka aukesi noin reilu vuosi sitten sulkeutui! Olo oli kuin joku olisi pistänyt tikarilla sydämeen jo monetta kertaaa,siihen samaan kohtaan. Kohtaan, johon oli muodostunut jo pieni rupi, ei ehkes arpea vaan rupi. Se sattui, sattui niin paljon! Mutta samaan aikaan tunsin kuitenkin, että se olisi viimeinen kerta kun se rupi avattiin ja nyt se voisi alkaa paranemaan. Arpi alkaa kasvaa, hitaasti mutta varmasti. Laastaria siihen voisi laittaa mutta taidan kokeilla parantaa sen ihan ilman laastaria....?
Eilen oli suhteellisen raskas päivä, edellisen yön unet meni limen vihreäksi, joten olivat kovin katkonaiset! Täytyy vain toivoa, että seuraava mahdollinen mies jonka joskus saan, tietää mikä väri on limen vihreä! =) Tietää sitten antaa oikean pyyhkeen, eikä tarjota turkoosia! Haha...Noh, ei miehiltä kaikke voi odottaa, mutta tietääkseni kyseisessä värissä on jo vinkkiä siitä, minkä värinen lime mahdollisesti saattaisi olla?! Kyllä mie siitä saan vielä monet makeat naurut, ei sille vaan voi mitään!
Kylmä ilma ulkona muistutti tänään minua siitä, miksi en enää välitä niin talvesta! Vaikka aurinko paistoi kirkkaalta taivaalta, ei se silti vielä paljoa lämittänyt! On kyllä ihanaa kun päivä on pidentynyt jo todella paljon! Tarkoittaa vain sitä, että kevät tulee kohta ja saan taas tuntea nenässäni kostean kevään tuoksun. Tuoksun, joka saa minut jännittämään tulevaa kesää, saa minut tuntemaan perhosia vatsassani, olemaan valppaana. Mutta nyt on kuitenkin koitettava nauttia talvesta,sitä ei ole kuitenkaan ollut muutamaan vuoteen, kunnollista siis. Tähän mennessä tämä talvi on ollut edes jokseenkin kunnollinen.
Tänään on ensimmäinen ilta pitkään aikaan kun saan viettää sen ihan keskenäni, ilman mitään ihmeellistä menoa tai tekemistä. Tosin luovuin ajatuksesta mennä kuntonyrkkeilyyn tänään, sillä en jaksa. En yksinkertaisesti jaksa! Nyt on vähän yritettävä ajatella itseään kun siihen on mahdollisuus. Voin siis siivota ja tehdä hyvää ruokaa, sytyttää kynttilät ja nauttia...En usko sen tekevän pahaa?! Vaikka ehkä kyyneleet saattavat kihota silmiini, en anna sen häiritä. Joskus se on kohdattava, ei sitä voi vältellä, ei vaan voi! Mutta jostain syystä, tunnen oloni suhteellisen tasaiseksi tällä hetkellä. Tuntuu kuin suuri riippakivi olisi puotettu pois sydämestä, siitä kohtaa mihin tikari osui. Ilmeisesti se vei lopulta sen kiven mennessään, ehkä se auttaa parantumisessa. Joten unohdan laastarit! Pärjään mie ilman niitäkin(tai sitten en mutta koitetaan)!!!Hihi...=)
Pakko kyllä sanoa yhdestä ihanasta miehestä...Meillä ei ole ollut juurikaan mitään juttua syksyn jälkeen,ei silloinkaan mutta sähköä oli ilmassa silloin. Emmekä ole nähneet aikoihin, varmaan kolmeen kuukauteen, soitelleet olemme. Lauantaina oli siis myös ystävänpäivä, juuri sillä hetkellä kun vähiten sitä odotin sain häneltä viestin.
"Tiedät, että sinua ajatellaan. Olemme aina olemassa, vaikka aina ei näkyisikään...Olemassa, vaikka aina ei näkyisikään...Hyvää ystävänpäivää!" Oih, ihan kuin hän olisi tiennyt minun olevan piristyksen tarpeessa. =) Tätä miestä ei voi käyttää todellakaan laastarina! Luotan siihen, jos jotain tulee jatkossa tapahtumaan se tulee tapahtumaan. Sitten kun aika on oikea siihen, se tulee tapahtumaan. Mutta on naisen mieli kyllä niin imarelltu tuollaisesta viestistä. =) Miespuoleinen kaverini totesi jälleen, että tulen todella pienistä asioista tyytyväiseksi ja onnelliseksi! Kuulemma harvinaista..Totesin vain että ehkä se johtuu siitä kun on tarpeeksi monta "Uunoa" katsonut läpi niin "normaalin" miehen ei tarvitse tehdä suuria eleitä, vaan ne pienetkin riittää!=)
Mutta nyt treffit imurin kanssa odottavat! =)
N

Hetken ehdin jo ajatella, käykö perjantai 13 päivä toteen miulle...Sillä kun saavuin Helsinkiin, sain epämielyttävän tekstiviestin....Ylihoitaja oli sairastunut äkillisesti, kaikki haastattelut tältä päivältä olisi peruttu. =S Noh, ei siinä muu auttanut kun soittaa osastonhoitajalle, kertoa että olen jo kaupungissa. Onneksi, joku onni oli puolellani! Sillä saman puhelun aikana osastonhoitaja pyysi minua silti käymään osastolla! Minähän tein työtä käskettyä...
Lopputuloksena, suullinen sopimus kesätöistä!! Joten on ilmeisesti aloitettava asunnon etsiminen pk-seudulta!! Ennen muuttoa, joudun kuitenkin tekemään vielä yhden reissun hki:n, tapaan ylihoitajan siellä. Tilaisuudessa kuulemma allekirjoitetaan sitten työsopimus ja käydään muitakin käytännön asioita lävitse...Täysin en luota kuitenkaan tuohon vielä, sillä olen ainakin sen verran oppinut,että mitä vain voi tapahtua!
Hesan reissu oli muutenkin mukava, tapasin pikkuserkkuani pitkästä aikaa...Oli todella ihana nähdä, vaikkakin hänelle kuului huonoja uutisia. Mutta silti oli kiva jutustella ja syödä hyvässä seurassa.=)
Huono onni rakkaudessa, parempi onni pelissä?!Vai miten se menee?!
Maalaistyttö taitaa lähteä vähän isompiin ympyröihin seuraavaksi!=o)
Mutta nyt ruoanlaittoon ja leipäilemään ja tenttiin lukemaan...
N

Aurinko paistoi ja shoppailu on terapiaa!

Maanantai aamu Tukholmassa näytti aivan ihanalle! Aurinko paistoi koko päivän ja ilmassa oli kevään tuntua! Heti bussista päästyämme, lähdimme kohti liikkeitä...Paikallinen Gallerian kauppakeskus suorastaan kutsui meitä viettämään aikaa siellä. Niin siinä vaan kävi, taas löytyi paitoja, saappaat ja muuta sälää..Päivä meni nopeasti, ei oikein ehtinyt huomaamaankaan ajan kulua.
Eräs ystäväni Skövdestä tuli tapaamaan minua. Oli niin ihanaa nähdä häntä pitkästä aikaa! Vaikka aikaa ei ollut oikein paljoa, niin ehdittiin kuitenkin hieman vaihtamaan kuulumisia ja sain pyytämiäni Ölkorveja...=) Nam! Nyt syödä niitä taas ja muistella kesää! Maria sai minut kaipaamaan takaisin Ruotsiin. En olisi millään halunnut lähteä takaisin kotiin, olisin vain voinut jäädä istumaan kahvilaan, juomaan kahvia ja katselemaan ohikulkevia ihmisiä. Ihmettelemään elämää siellä. =)
Mutta niin oli noustava kuitenkin laivaan, vaikka se kipeää tekikin. Ihan "hullua" biletystä emme reissuystäväni kanssa saaneet aikaan, koska laiva oli täynnä +70- vuotiata eläkeläisiä. Eikä se minulle ainakaan ollut pääasia, vaan se että pääsi pois tutuista ympyröistä. Se oli miulle pelkkää plussaa, en mie muuta kaivannut. Kaimani olisi ehkä kuitenkin kaivannut kunnon biletystä.
Voiko kuvitella, oli ihanaa puhua ruotsia. Huomasin, ettei kaikki kielitaitoni olleet vielä ainakaan ihan hävinneet vaan pystyin puhumaan ja mikä parempaa ymmärsin mitä minulle puhuttiin. Ehkä mie ainakin siltä saralta olisin valmis mahdolliseen Maaliskuun vieraaseen.....?! Tosin edelleen en usko sen tapahtuvan...Voin kuitenkin myöntää, ehkä odotan sitä kuitenkin hieman...=) Kuulemma se menee näin: "Den som väntar på någon gott väntar aldrig för länge..." Kait sitä sitten kanttaa odottaa?! Pientä pirua voi kyllä joutessaan maalailla seinälle.(sehän kuuluu asiaan)
Mutta joo, kiva reissu takana, shoppailu on todella terapeuttista! Nyt sitten jännittämään loppuviikon tapahtumaa...=)
N

" Ääritapauksissa syvällinen pohdiskelu voi saada aivot turpoamaan vaarallisiin mittoihin. Mutta usko pois, se riski kannattaa ottaa. Joillekkin se merkitsee yksinkertaisesti sitä, että kaivaa elämästään esiin kauniit ja aidot hetket ja ktekee suunnitelmansa niiden ympärille. Joistakin toisista se taas tuntuu siltä kuin heillä olisi edessään pohjaton kuilu. "

"Jos esität itsellesi suuria kysymyksiä ja kuuntelet tarkkaa sydäntäsi, saatat ennen pitkään kuulla, kuinka kohtalo kutsuu sinua. Pieni ääni- oli se sitten omatunto, sisäinen minä tai vaikka vara-anoppi- kertoo aina totuuden, jos vain olet valmis kuulemaan sen."

- Elämän tarkoitus-

Ja nyt kohti Ruotsia!

N

Eräs ihminen kysyi miulta eilen, miten voin edes rakastaa tuollaista ihmistä?! Samaan hengenvetoon hän totesi, jos toisesta tykkää niin voi puhua asioista.....Tyyliin näin...
Miksi mie sitä rakastan?! Siksi koska kuitenkin hänessä on sitä "jotain" mihin silmäni kiinnitti huomiota, en puhu nyt vain ulkonäöstä. Tosin ihminen johon rakastuin, ei ole ehkä enää se sama jonka kanssa olin viimeisen vuoden?! Tai hetkittäin hän oli, tosin ei ehkä kuitenkaan tarpeeksi usein.
Toinen mitä tämä ihminen sanoi minulle eilen,"ymmärrä jo, se äijä ei ollu siulle"....Ihan kuin mie en olisi sitä ymmärtänyt, jo aikoja sitten. Ainut vain että kun järki ja tuntee eivät käy käsikädessä....Niin kauan kuin on niitä tunteita niin kauan järki voi kävellä ihan itestään eteenpäin ja tunteet menee omia menojaan...Ääh,eihän tässä nyt oo mitään järkeä?!=)
Noh mutta olo,kait parantuu ajastaan...Kuntonyrkkeily, jossa kävin tänään auttoi asiaa huomattavasti! Sai nimittäin niin moni ihminen "iskuja kasvoihin", kun hakkasin säkkiä!=)
Huomenna laivalle, sitä odotellessa....

Kohti uusia tuulia, myötä tuuli työntää....Etelään...

Aamu alkoi niin kivasti tänään. Sain puhelinsoiton yllättävältä taholta. Taholta, joka tarjosi minulle haastetta elämään! =o) Juuri kun olin ajatellut, ettei asiat tunnu nyt lutviutuvan millään tavalla! Nyt sainkin sitten kertaheitolla jälleen ajattelemista...Älkää huoliko, en mie ole vielä maata vaihtamassa, paikkakuntaa kylläkin...Aika todennäköisesti!!
Mikään ei voi pilata tätä miun iloa, ei edes se yksi...U know who I mean...
Illalla meinaan juhlia tätä päivää ja nauttia sinkkuna olemisesta vaikka, aina siinä ei ehkä ole nauttimista! Mutta nyt nautin siitä, että minulla on mahdollisuus lähteä ja pystyn lähtemään! Voin ajatella vain itseäni!!Oih, sitä olen kaivannut. Vaikka rohkeutta on viime aikoina ollut vähän, silti taisin juuri saada uutta puhtia tänään!!=o)
Hymyssä on ollut pidättelemistä tänään, ihan kaikille ei ole voinut näyttää miltä minusta oikeesti tuntuu! Sitä onnen tunnetta!!Oih, aivan ihanaa!!!
N

Agnes- release me

Release me
Release my body
I know it's wrong
So why am I with you know
I say release me
'Cause I'm not able to
Convince myself
That I'm better off without you

Yeah, it's perfectly clear
That love's not what you need
I tell you I don't care
But I don't want to
Anything that you say
I hear myself agree
And I don't recognize
What i've turned into

I don't know why I want you so
'Cause I don't need the heart break
I don't know what addictive hold
You have on me I can't shake
No, I'm not in control
So let me go

Release me
Release my body
I know it's wrong
So why do I keep coming back
I say release me
'Cause I'm not able to
Convince myself
That I'm better off without you

I could sleep by myself
I would burn me alive
Find me somebody else
But I don't want to
Try to leave out the love
That goes againt the grain
But I can rationalize it
If I have to

I don't know why I want you so
'Cause I don't need the heart break
I don't know what addictive hold
You have on me I can't shake
No, I'm not in control
So let me go

Release me
Release my body
I know it's wrong
So why do I keep coming back
I say release me
'Cause I'm not able to
Convince myself
That I'm better off without you

Aamut on.......

Kaikki oikeestaan alkoi eilisestä illasta...
Sain vihdoin vastauksen tavara pyyntöihini...Vastaus oli: "sitten kun oot täällä päin voit tulla hakee kamas..."Ohhoh, mikähän hemmeti siinä on niin vaikeeta laittaa ne postiin?!No vastaus oli, jos hän kerkee/muistaa niin voi laittaa ne postissa tulemaan. Ohhoh, miksi asiat täytyy tehdä niin vaikeaksi?! Laittais nyt ne vaan tulemaan ja sillä siisti, pääsisi miusta eroon, eikä tartteis enää ikinä nähä miuta!!Sitähän se on halunnu koko vuoden!!Ei tarttee kuulla eikä nähä!!
Noh, ehkä pakko tunnustaa...Aamulla se valkeni...
Ei miusta ole menemään sinne hakemaan niitä tavaroita, en mie ole niin vahva! En mie kestä sitä tilannetta...Siinä on kolme vaihtoehtoa ja kaikki niistä koskee...
A) Hän istuu koneella ja on välinpitämätön. Eikä ole kasannut tavaroita kasaan, vaan joudun ihan itse ne sieltä tonkimaan!
B) Hän tulee avaamaan oven, pyytää sisälle ja tarjoaa kahvia ja sanoja. Eikä ole laittanut tavaroita valmiiksi vaan alkaa kasaamaan niitä sitten siinä samalla ja koittaa saada sanan suustaan!!
C) Hän ei ole kotona ja tavaroiden luovutus miulle siirtyy taas eteenpäin. Ja mie sadattelen kun joudun aina odottamaan häntä!!
Kaikki kolme vaihtoehtoa on siis suhteellisen syvältä. Mikään niistä ei tunnu hyvälle, tiedän itseni sen verran hyvin. Vetäisin omalla tavallaan pultit jokaisesta. Tai no jos B- vaihtoehto toteutuisi, jäisin varmasti istumaan ja kuuntelemaan häntä. Koska jollain kumman tavalla hän saisi miusta sympatiat esille. Sitten mie varmaan vain nyyhkisin ja ottaisin sen takaisin ja sama oravanpyörä jatkuisi taas!!Sitä mie en todellakaan halua tai ehkä haluan. Mutta en oikeastaan, se mitä mie haluan on kaikkea muuta kuin sitä oravanpyörää.
Mistä mie saan sen voiman mennä sinne?!Eikö nyt olisi vain helpompi laittaa ne tavarat postissa, niin hän voisi sitten keskittyä omaan elämäänsä ja seuraavaan "uhriinsa"?!(okei, ei noin saisi sanoa, eihän sitä tiedä vaikka seuraava tyttö olisi se hänen elämän nainen)
Soitin tänä aamuna ystävälleni, ilmoittaakseni...Voicen kilpailuissa kotiäidit vain voittavat lippuja James Bluntin tulevalle keikalle, eikä kukaan muu!!No, eihän se ihan niin mene! Mutta kun voittaja hehkutti sitä, miten ihanaa on päästä sinne keikalle miehensä kanssa fiilistelemään niin tuli itselleen sellainen olo, että mie en ikinä pääse tekemään mitään tuollaista! Että, hyvää ystävänpäivää heille vain!!!Mie vietän sen ihan yksin, syöden suklaata!!
Niin siis puhelunaikana aloin ihan hysteerisesti nyyhkyttämään, siitä ei meinannut tulla loppua!
Kauhea paasaus alkoi samantien kun aloitin nyyhkyttämisen tai no oikeestaan jo ennen sitä!
En mie ehkä kuitenkaan ole valmis laskemaan irti siitä ukosta, vaikka järki on jo ehkä tehnytkin! Vaikka se kohtelee miuta ihan miten sattuu, silti muistan tällä hetkellä ne hyvät hetket sydämessäni, enkä niitä huonoja...Huonoja hetkiä kuitenkin oli hieman enemmän, järkeni muistaa ne mutta sydän vain ne hellät hetket! Mie vaan rakastan sitä, ei sen kummempaa!
Vaikka tarjolla olisi nyt ruotsalaista laatulihaa, ollut jo kesästä asti...Vaikka odotan hänen mahdollista saapumista tänne niin silti, ottaisin mielummin ukon takaisin. Hitto, mitä mie selitän?!Oikeesti, saisin ruotsalaista, ihanaa hmm....Niin mie haikailen jonkun hiton ukon perään?!Ohhoh!!!
Jos joku tulee sanomaan miulle,että elämä on helppoa! Niin suksikoon jordaaniaan!!!=o)

Viikonloppu takana ja uusi edessä...LOMA!!

En vaan voi olla oottamatta tulevaa viikonloppua...Nyt tietty kun sitä oikein oottaa niin mikään ei mene putkeen...Noh, sen näkee sitten.
Edes menneenä viikonloppuna kävimme ystäväni kanssa hankkimassa univelkoja Lahdesta. Onnistunut reissu, ainakin miun mielestä...Kävimme Ilontalossa, vai olisiko ilotalo?!No ei vaan, siis se Sedun baari. Se oli mielestäni positiivinen yllätys, mitä nyt jos ei laske Namikan jenkkivahvistuksia mukaan...Siis hemmetti, äijä tosiaan luuli saavansa!!En ymmärrä eikö niille riitä se, että 10 tyttöä pyörii niiden ympärillä koko illan...Pitää sitten koittaa iskeä niitäkin, jotka eivät pyöri!!V****!!!Siis miehän en todellakaan edes katsonut kyseiseen mustaan mieheen, kävelin vain ohitse. Niin toinen alkaa heittää juttuu..."Where´s your boyfriend?!" Ja sillee, ei ehkä ihan paras mahdollinen taktiikka. Siis kävi ällöttämään! Kehoitin häntä suksimaan kuuseen.
Yksi ystäväni yritti pitää tätä "isku" yritystä itsetunnon kohottajan...?! No mie en tarvitse mitään mustaa miestä kohottamaan miun itsetuntoa, varsinkaan kuka ei edes ole mitään! Tai no ehkä, joku jolla on iso m.....Mutta ei muuta!! Oli kyllä siis muuten kiva ilta!
Nyt on oikeasti LOMA!Se kyllä kulunee liian nopeasti mutta ihan kiva kun saa nukkua ainakin muutaman päivän pidempään. Huomenna alkaisi armoton töiden etsiminen alueena: Suomi- Eurooppa!=o)
Vi hörs!
N