Huhhuh, olin jo melkein unohtanut koko blogin. Huomasin juuri, että viimeinen teksi on yli vuoden takaa.Paljon on ehtinyt tapahtumaan siinä ajassa, nyt onkin pulma mistä aloittaisin kirjoittamaan. =)
Viime elokuussa elämääni pöllähti ihana J, joka sai pääni pyörälleni ihan totaalisesti jo silloin. Mutta soudin ja huopasin kuitenkin ensimmäiset 6kk hänen ja exäni välillä. J ei kuitenkaan missään vaiheessa luopunut minusta, vaikka olisi voinut kuvitella. Vihdoin tammikuussa hänen "väsytystaistelu" tuotti tulosta! =) Annoin periksi tunteilleni.
Tammikuussa sain myös vihdoin katkaistua "napanuoran" exääni, sen jälkeen häntä ei olekkaan näkynyt..(taisi vajota maan alle, oli varmaan niin tiukkaa sanailua) Ei vaan, samalla putosi taakka hartioiltani kun vihdoin sain seistyä sanojeni takana ja taottua hänelle kalloon, että hänen tulisi jättää miut rauhaan! No mutta se siitä, taakse jäänyttä elämää!
J
J on jotain aivan uskomatonta, en ole tavannut hänen kaltaistaan ehkä ikinä! Miekkonen on minua seitsemän vuotta nuorempi ja tällä hetkellä asustelee tuolla Haminassa, suorittaen asepalvelustaan. Tässä on oltu taas kohta kaksi viikkoa yksin kun puolustusvoimat pitävät heitä kiinni siellä. (en ymmärrä, ihan tyhmää!kyllä miekin tarvitsen hoitoa ja huolenpitoa!ja mie tahon esitellä hänet koko maailmalle!!niih!) Onneksi tämä jakso tuntuu menneen suhteellisen nopeasti, olen onnistunut hyvin käyttämään aikani.
J on luonteeltaan lempeä, sosiaalinen, luotettava, toista huomioiva ja romanttinen! Romanttinen, ihan uusi juttu minulle! Alkuun hieman vieroksuin romanttisia piirteitä mutta nyt olen antanut mennä vain ja kiivahan se on kun toinen on romanttinen!(toivottavasti pysyy sellaisena) J omaa myös lehmän hermot, jotka on minun kanssani todella oleelliset!heh..Hän ei tunnu välittävän minun naismaisista kilahduksista, viittaa kintaalla ja jatkaa eteenpäin!
Ikäeroa mietin todella pitkään, onneksi minun ihanat ystävät omaavat positiivisen asenteen ja kannustivat minua ikäerosta huolimatta uskaltamaan! Ja nyt kun miettii, todellakin ikä on vain numeroita! On tietysti asioita joita hän ei ole vielä kokenut tai hän omaa ajoittain naivin ajatusmaailman. Mutta niin omaan minäkin ja pääsääntöisesti olemme kuitenkin samalla aaltopituudella. Voin olla hänen kanssaan "pikkutyttö" ja hänestä löytyy "karskimies"niihin tilanteisiin. (vaikka karskia hänestä ei saa tekemälläkään,ulkoisesti)
Minulla on yksinkertaisesti vain hyvä olla hänen kanssaan! Hänen positiivinen asenne tarttuu minuun ja meillä on hauskaa yhdessä! Eihän se elämä tule aina olemaan hauskaa ja tulemme kokemaan esteitä suhteessamme mutta uskon meidän selviävän niistä. Missä suhteessa ei olisi esteitä tai kuoppia matkassa? Jokaisessa suhteessa on omat kommervenkkinsä!
Plaah, pitää varmaan tehdä jonkunlainen mindmap!Ajatukset on niin solmussa ja sekaisin, ettei tiedä mistä kirjoittaisi ja miten jäsentelisi!Heh, noh ehkä se siitä! =)
Nyt on kuitenkin pakko alkaa valmistautumaan kampaajalle ja kosmetologille! Mukavaa kevätpäivää teille!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti