????

Niin se vaan kesä on mennyt jo reippaasti yli puolenvälin, illat alkavat jälleen pimentyä ja syksy lähestyä...Minun kannalta on todella hyvä, että illat pimenevät...Herkkäuninen kun olen, enkä saa oikein nukuttua valosassa hyvin, siis on toivoa vielä jäljellä..Nykyisin kun yöunet menevät heräilemiseen, vähintään 2-3 kertaa yössä..Poikkeuksena taisi olla viime viikonloppu kun olin E-Karjalassa, silloin en jostain ihmeen syystä herännyt tai no havahduin hentoon kuorsauksen tapaiseen ääneen aina välillä...Joka ei muuten sitten ole kuorsausta, tiedoksi vain. Vieressäni nukkunut miespuoleinen henkilö, ei kuulemma kuorsaa...=)

Viimeiset kaksi viikonloppua on nyt sitten tullut vietettyä E-Karjalassa, sitä miespuoleista henkilöä nähden ja sukuani tavatessa...Nyt sitten alkoikin ainakin 3 viikon tauko reissailuun, seuraavaksi todennäköisesti nähdään elokuun alussa tms.?!Sitä vaan mietin aina välillä, miten ihmeessä jaksan jälleen tuon pitkän tauon?!Osastonhoitaja on tehnyt minulle todella "mukavat" 3 viikkoa, ei juurikaan kunnollisia vapaita vaan yhden päivän vapaita, ripoteltuna sinne tänne...

Viime viikonloppu oli todella hmmm, mielenkiintoinen omaltaosaltani ainakin..Siivoillessani asuntoa ja pestessä pyykkiä vastaan tuli hyvinkin "mielenkiintoisia" löytöjä, jos niitä löydöiksi voi sanoa. Voin suoraan sanoa,että kyllä joo-o, loukkaannuin todellakin! En olisi ihan uskonut löytäväni kaikenlaista tavaraa siitä asunnosta...Enää ainakaan tässä vaiheessa...Joo-o, sain kyllä selityksen mutta ei se silti kovin hyvälle tuntunut. Tuli todellakin epävarma olo, varsinkin kun olen taas 3 viikkoa täällä...Mikä sanoo, etteikö jotain sinä aikana voi tapahtua?! Okei, todennäköisesti ei...(kait)

Entiset on kuitenkin aina entisiä, vaikka joku on sitä mieltä, ettei heidän kanssaan ole enää mitään vispiläkauppaa...Tulee siinä aina olemaan kuitenkin tietty jännite kahden ihmisen välillä...Varsinkin me naiset tunnumme olevan sellaisia,jos exällä on uusi ja itsellä ei ole ketään, niin äkkiä sitä tulee aloitettua tekstailu tms. yhteydenpito siihen entiseen..Voin itsekkin myöntää, joskus tehneeni niin..Tosin en enää pitkään aikaan, sillä olen todella tyytyväinen nykyiseen tilanteeseeni..=)

Mitä sitten jos entinen kuuluu kaveriporukkaan? Voin kyllä myöntää, että todellakin jännitän mahdollista kohtaamista..Uskon tilanteen (jos tulee tapahtumaan) olevan enemmän kuin epämukava...Minähän olen vain uusi tyttöystävä, enkä kuulu kaveriporukkaan tai tunne ihmisiä sen kummemin...Siinä sitä sitten oltaisiin, hieman ehkä välttelyä ja pakoilua?Vaiko suoraa puhetta? Hankalia asioita, hieman mietityttäviä...

Olen kuitenkin kuullut monien sanovan, ettei tyttö ja poika voi olla ihan pelkkiä kavereita...? Kuitenkin muutamat läheiset ystäväni ovat miessukupuolen edustajia, yksi heistä on myös kummipoikani toinen kummi. (eikä meillä ole koskaan ollut mitään juttua) Vai onko kyse kuitenkin siitä, ettei entiset voi olla puhtaasti kavereita keskenään? Itse olen muutamien exieni kanssa ihan moikkaus-väleissä, en varsinaisesti ole kaveria heidän kanssaan mutta jos tavataan niin jutellaan. Se sopii minulle, koska ei ole mitään mikä pitäisi meidät tekemisissä noin niin kuin muuten(lapsia ym.). Joten ei minusta heidän kanssaan tarvitse sen kummallisimmissa väleissä ollakaan? He ovat kuitenkin osa sitä "entistä" elämää...?

Äh, taas alkaa ajatus pätkimään..Sen verran rankka työpäivä takana...Sen verran voin kertoa, nyt tiedän miltä tuntuu kun jotkut ihmiset joutuvat vaaratilanteeseen ja sanovat "elämä vilisee silmissä"...Onneksi tästä selvittiin säikähdyksellä mutta kyllä säikäytti ja paljon!!