Nauttiessani aamukahvia parvekkeella vajosin vanhoihin muistoihin. Ilma näyttää tänään aivan mahtavalta, Saimaan yllä leijuu hieman usvaa vielä yön jäljiltä ja aurinko paistaa, ilma on kirpeä. Vaelsin muistoissani Espanjaan, Gijoniin..Viisi vuotta sitten vietin kuukauden Gijonissa, olin tekemässä päihdetyön harjoittelujaksoa siellä. Oli myöhäinen syksy, olisikohan ollut Marraskuu? Aamut siellä olivat juuri samankaltaisia kuin nyt täällä. Aurinko paistoi ja ilmassa oli syksyn tuntua.
Muistan täysin vieläkin sen tunteen kun joka aamu nousin paikalliseen bussiin ja suunnistin työharjoittelupaikalleni. Ilma oli kosteaa ja koleaa, ihmiset uneliaita mutta silti ystävällisiä. Sama bussikuski, joka aamu, vaikka en kieltä osannutkaan juuri ollenkaan, oli meidän välillä yhteinen ymmärrys. Molemmat tervehtivät ja hymyilivät, vaikka välillä väsytti todella paljon.
Muistan myös ne kaikki pienet kahvilat ja kondiittorit ja leipomot, joista sai ostaa makeita leivoksia ja uunituoretta leipää/patonkia. Kahviloissa vietin aikaa usein iltapäivisin, café con leche ja jokin pieni tapas olivat normaali tilaukseni. Iltasella uno vino tinto, lasillinen punaviiniä.
Ajoittain, jotkut tietyt asiat herättävät vanhat muistot esiin. Jännä tuo mieli, kun joitain asioita voi muistaa juuri niin kuin ne on ollut, esim. tietyt tuoksut, ne voi muistaa juuri sellaisina kun ne olivat. Joskus on aivan ihanaa vaeltaa muistoissa ja nauttia niistä....
Hyvät muistot saavat hyvälle mielelle, huonot muistot saavat aikaan märehtimistä mutta onneksi niistäkin pääsee aina eteenpäin.
Muistan täysin vieläkin sen tunteen kun joka aamu nousin paikalliseen bussiin ja suunnistin työharjoittelupaikalleni. Ilma oli kosteaa ja koleaa, ihmiset uneliaita mutta silti ystävällisiä. Sama bussikuski, joka aamu, vaikka en kieltä osannutkaan juuri ollenkaan, oli meidän välillä yhteinen ymmärrys. Molemmat tervehtivät ja hymyilivät, vaikka välillä väsytti todella paljon.
Muistan myös ne kaikki pienet kahvilat ja kondiittorit ja leipomot, joista sai ostaa makeita leivoksia ja uunituoretta leipää/patonkia. Kahviloissa vietin aikaa usein iltapäivisin, café con leche ja jokin pieni tapas olivat normaali tilaukseni. Iltasella uno vino tinto, lasillinen punaviiniä.
Ajoittain, jotkut tietyt asiat herättävät vanhat muistot esiin. Jännä tuo mieli, kun joitain asioita voi muistaa juuri niin kuin ne on ollut, esim. tietyt tuoksut, ne voi muistaa juuri sellaisina kun ne olivat. Joskus on aivan ihanaa vaeltaa muistoissa ja nauttia niistä....
Hyvät muistot saavat hyvälle mielelle, huonot muistot saavat aikaan märehtimistä mutta onneksi niistäkin pääsee aina eteenpäin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti