"Rakkaus vie ihmiseltä nälän tunteen, yöunet, työhalut, mielenrauhan. Monet pelästyvät, koska se kaataa tullessaan tieltään kaiken entisen.
Kukaan ei halua maailmaansa epäjärjestystä. Sen vuoksi monet kykenevät torjumaan uhan ja pitämään pystyssä taloa tai rakennelmaa joka on jo täysin laho. He ovat kulssien ylläpidon mestareita.
Toiset ajattelevat täysin päinvastoin: he heittäytyvät tunteeseen suin päin ja odottavat löytävänsä rakkaudesta ratkaisun kaikkiin ongelmiinsa. He sälyttävät toisen ihmisen harteille kaiken vastuun onnestaan ja kaiken syyn mahdollisesta epäonnestaan. He ovat jatkuvasti haltioissaan, koska heille on tapahtunut jotain ihmeellistä, tai masentuneita, koska jokin odottamaton on tuhonnut kaiken.
Pitäisikö rakkautta paeta vai pitäisikö siihen heittäytyä sokeasti- kumpi noista kahdesta on vähemmän tuhoisaa?
En tiedä."
-Paulo Coelho: Yksitoista minuuttia-