Kirpakka pakkanen kylmetti nenää kun sen äsken tungin ulos hetkeksi. Viime yö oli jotain aivan kaameeta, pitkästä aikaa. Heräilin varmaan 4-5 kertaa miettimään opinnäytetyötä, harjoittelua, inssiopiskelijaa ym. kaikkea, mikä nyt voisi aiheuttaa olevinaan "sterssiä" juuri öiseen aikaan. Herätessäni aloin sitten stressaamaan huonoa yötäni, alkaa pelottaa hieman, ettei vaan ne uniongelmat ala jälleen. Ding,ding,ding, soi ääni päässäni...Se on varoittava ääni. Ei siis ollenkaan huono asia, että peruin viikonloppuni menot tältä erää ja ajattelin tuijottaa anatomian kirjaa koko viikonlopun. Jos sillä ja liikunnalla saisi sitten rytmit kohdilleen....? Ja liikunnan avulla purettua stressiä...Aamuisin, monta kuppia kahvia niin alkaa aivot ehkä toimimaan...
Juttelin eilen illalla puhelimessa ystiksen kanssa, joka oli ihan ihmeissään, siitä, miksi minä stressaan valmistumista! Tai ehkä enemmän valmistumisen mahdollista myöhästymistä kuukaudella?! Hän on kuitenkin käynyt tuota koulua 5- vuotta, eri linjaa tosin mutta kuitenkin. Joo, 5- vuotta, noh, ei heitä se koulu kiinnostakkaan...Sen hän on jo myöntänyt itsekkin, kuulemma tärkeintä on valmistua. Itse olen aina suorittanut kaiken ajallaan, kaikki koulut mitä olen käynyt, olen valmistunut suunniteltuna päivänä...Nyt se on sitten uhattuna...Kyse ei ole siitä, että haluaisin valmistua ryhmäni kanssa, en todellakaan!Siitä ryhmästä ei ole juuri mitään hyvää seurannut, yksi ystis ja pari hyvää kaveria, ei muuta! Lähinnä koen itseni epäonnistuneeksi, jos en valmistukkaan 18.12! Olen huono, minusta tulee huono hoitaja?!(skeidaa,tiedän, todellakin!)
Mutta olen kuitenkin lähtöisin perheestä, jossa on aina vaadittu hoitamaan asiat ajallaan ja täydellisesti....Vaikkei vanhemmat enää nykyään puutukkaan elämääni, ellen niin halua....Olisitte nähneet äitini ilmeen kun kerroin hänelle, että valmistuminen saattaa siirtyä tammikuun puolelle..."Mitä?Oletko tosissasi?Miten et ole saanut aikaiseksi tehdä sitä opparia kunnolla loppuun?Minä kun olen jo työkavereilleni kertonut!"Nuo kaikki asiat lävistivät varmaankin juuri sillä hetkellä hänen mielessään. Myös se, että, "minun tyttäreni on keskinkertainen!"...Hänen tytär on aina ollut keskinkertainen, ei koskaan kiitettävä, vaan keskiverto tallaaja ja silti se tuntuu tulevan joka kerta "yllätyksenä" kun hän sen suustani kuulee!
Osa minusta näin, puoliksi valvotun yön jälkeen, haluaisi kerrankin elämässä viivästyttää jotain asiaa(melkein täysikuu?)...Ihan vain pelkästään sen takia, etten ole koskaan sitä tehnyt. Tunnollisesti hoitanut asiat aina, jämptisti..Eikö nyt voisi vähän himmata? Olen siinä ja siinä, onko minulla paukkuja hoitaa koulua ajoissa. Tiedän kyllä, että pystytään jos halutaan, hoitamaan se oppari siihen kuntoon kuin pitää....Mutta kun en vaan jaksaisi!Se tietää, sitä, että seuraavasta 3 viikosta tulee suhteellisen kiireellistä...Noh, en tiedä, maanantain jälkeen ollaan taas viisaampia kun olen käynyt koululla...
Ja mitä äitiini tulee, hänen on ehkä joskus hyväksyttävä se, ettei hänen tyttärensä ole se täydellinen tytär...Vaikka hän sanoo hyväksyneensä sen..Mutta todella tiedän, hänen sortuvan työmaallaan, varsinkin, "meidän Noora kun se on kohta valmis sairaanhoitaja!""meidän Noora kun se oli viime kesän Helsingin suuressa maailmassa, hemodialyysi koulutusosastolla töissä!" Meidän Noora on tehnyt paljonkin asioita, muttei silti ole täydellinen ja on sanonut siitä, ettei tartte sitä Nooraa nostaa sinne jalustalle...Koska sieltä tippuu hyvinkin nopeasti! Ja nyt ystikseni sanoisi, "eikö se ole hyvä, että vanhempasi välittää ja äiti välittää kun haluaa puhua sinusta?!"....On joo, tiettyyn pisteeseen asti..Mutta kun sitä olet kuunnellut jo kohta neljännes vuosisadan, laulu alkaa olla kulunut ja lopussa...
Ja tiedän, hyvää äitini tarkoittaa, ei hän käytä "bostailu-ääntä" kun puhuu minusta...Mutta sitten ihmiset tulevat kaupassa vastaan(porukoiden kotipaikalla), "oi, sinä olet hänen tytär, oi kun ihana tavata...."Niin joo, totta olen hänen tytär, olen se joka on kiertänyt vielä enemmän kuin sisarensa. Olen myös se kenellä ei ole, poikaystävää tai lapsia vielä!Kiva tavata ja hymy!" Osaan käyttäytyä kuin mallioppilas, siinä olen täydellinen! hehe...
Tulipas taas kirjoitettua, vallan aamukahvini jäähtyi...Alettava toimimaan, iltavuoroon käy askeleeni... Mitähän tänään teholla?!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti