maanantai 20. huhtikuuta 2009

Let go....

Tapasin exäni viikonloppuna baarissa...Ohhoh, hyvinhän se meni sinne viimeisiin hitaisiin asti!Ei mitään ongelmia,sainhan mie apua kuitenkin ystävältäni ja olihan miulla vipinää toisen kanssa!Kivaa olikin, oikeesti todella hauskaa!En muista millon viimeeksi on ollut noin kiva ilta!=)
Noh,viimeisten hitaiden aikana..Päätin sitten hakea exää tanssimaan...(monen mielestä virhe) Mutta mie haluisin tuntea hänet miun olkapäänä vielä kerran, tuntea läheisyyden ja muistaa sen olon mikä tulee kun toinen on vieressä.Se oli se syy! "Hienosti" alotin kiukkuumisen samantien kun siihen lattialle päästiin, ensimmäinen sanan "suksi v****** siitä"...Seuraavakski kysymys, "mitä h*******sie lähit miun kanssa tanssimaan?!".Voi hohhoh, mutta sain vastaukset,ne jopa mielyttikin miuta. (ihme kyllä) Sen verran voin häneen luottaa ja väittää tuntevani, näissä asioissa hän ei ole koskaan valehdellut. Koska eihän hänellä ollut penniäkään kiinni, halusi lähteä tanssimaan!(tämän tanssikerran jälkeen,ei varmaan jäänyt kenellekkään lattialla olleelle epäselväksi mein tilanne!Tai se että hän ei varmaan kyllä enää lähde tanssimaan miun kanssa kertaakaan)
Tanssikohtauksen jälkeen,hän lähti kuin jänis. Ei jäänyt enää kuuntelemaan. Nopeana tyttönä,laitoin hänelle viestiä, "Nii ja sit sie lähet karkuun kuin pelkuri?". Soitin eikä hän vastannut, mutta soitti takaisin (virhe hänelle). Siitä se sitten alkoi 20minuuttia yhtä huutoa ja kiukkua puhelimeen!=) Ja voin sanoa kyllä helpotti!!En kadu tippaakaan soittoa!Vaikka puhelu katkesi välillä,silti hän vastasi...Itsehän en olisi kyllä enää vastannut, olisin vain ajatellut että hullu akka!! Kävin koko vuoden ja kaikki miehet ja naiset, ketkä ovat vaikuttaneet suhteeseemme läpi ja kerroin tasan tarkkaan miltä miusta tuntuu/tuntui! Ihme kyllä puhelun aikana sain siitä ihmisestä irti enemmän kuin koko vuoden suhteen aikana!(vähän myöhäistä tosin) En paljoa kuunnellut vastaanväitteitä vaan annoin kaiken tulla,sanoi hän mitä tahansa!=)
Kaiken tämän aikana kyllä kävi ilmi,että hän välittää miusta,eikä halua unohtaa miuta! JA että jollain tapaa hän on odottanut miun paluuta JA että palaan vielä hänen luokseen! Totesin vain, kolme kuukautta sitten kun lähdin, se oli VIIMEINEN kerta!!Mie en enää odota häntä tai hänen selityksiään(lupasi että jonain päivänä saan tietää kaiken,se päivä tai hetki ei ollut nyt), miuta ei ole enää hänen elämässään!!Mie en palaa, tää juna on lähtenyt ja se ei tule takaisin!Ei nyt,eikä myöhemmin!(niin saisin kuulemma tietää senkin,miksi tämä suhde ei toiminut)
Ihmiset antaa toisilleen mahdollisuuksia, toiset todella monta kertaa ja jollain niistä kerroista se kaikki loksahtaa kohdilleen ja he elävät elämänsä onnellisina loppuun, yhdessä! Miekin varmaan olisin antanut jälleen uuden tilaisuuden, mutta se mitä hän teki miulle!!Sitä petosta en voi todellakaan antaa anteeksi!!En vaan voi!!Parasta tässä,on vielä ettei hän vieläkään myöntänyt,vaikka huusin hänelle ja haukuin yms. Hän edelleenkin pysyy tarinassaan, väittää ettei ole mitään tehnyt kenenkään muun kanssa!Ikävä kyllä tästä,on konkreettisia "todisteita" ja länsimainen lääketiede ei valehtelu tuloksissa! Vaihtoehdot on käyty läpi ja mahdottomatkin jo todistettu mahdottomiksi!
Pakko myöntää, olisi helpompi unohtaa hänet jos hän vihaisi minua!Ja mie vihaisin häntä, ikävä kyllä voin olla kuinka suuttunut,pettynyt,vittuuntunut...En siltä vihaa häntä, eikö olekkin kummaa?Kaiken tämän jälkeen?!(ei voi muuta kun pyörittää päätä ja naureskella epäuskoisena) Mutta en mie todellakaan halua häntä takaisin, niin kuin sanoin se "juna" on jo lähtenyt,eikä se tule takaisin. (ei miulla ole rahaakaan siihen lippuun,heh)Olisi vain helpompaa jos voisi vihata toista, tekoja mie vihaan,sitä mitä hän teki ja jätti tekemättä! Mutta ei se mitään, se on elämää ei sen enempää tai vähempää,päivääkään en vaihtais pois.(tosin haluaisin välillä vaikka sitä, "tylsää ja rauhallistakin")
Paljon on kerrottavaa viikonlopusta, ajattelin kuitenkin näin paloissa jäsennellä tunteitani. Muuten menee pää entistä enemmän sekaisin(se ei kait ole mahdollista, että menis tästä enempää?!) Loppuun vielä tällainen kohta, kanadalaisen laulajan suusta..


I’ll probably wake up a little sad
but then I’ll get up and let go of it all instead
because really it’s not worth it
to get in a mess over him
to bother get stressed over him
so I’ll just go on with my life
and fixate on everything else but you
yea I’ll just go on with my life
I have no reason to please you anymore
-Avril Lavigne: Let go-









Ei kommentteja:

Lähetä kommentti