Eilen illalla päädyin selaamaan lentojenhintoja jälleen.(siitä on alkanut tulla tapa) Uuteen-Seelantiin pääsisi noin 1000€, ottaen huomioon, että se on vain yhdensuuntainen lento...Ei olisi edes paha summa säästää, tosin ei sitä kuitenkaan muutamassa kuukaudessa säästetä mutta parissa vuodessa..Ja kun ajattelee parin vuoden päähän, en olisi vieläkään 30-vuotta ja olisin saanut hieman työkokemusta alalta ja ehkä tarvitsisin pientä breikkiä kaikkeen! Jos yhtään itseäni tunnen, voi olla, että breikin tarve tulee jo huomattavasti aiemmin! LOL...Noh, ehkä jonain päivänä sitten...
Illalla kävin myös iltalteellä parin miespuoleisen tutun kanssa. Toista (A) heistä en ollut nähnyt sitten pari viikkoon, johtunee siitä, mitä silloin pari viikkoa sitten(pääsi) tapahtui. B:tä olin nähnyt viikko sitten...Kamraatit edustavat "vanhaa" elämääni täällä. Tunnen siis molemmat jo vuosien takaa ja A:n kanssa ollaan oltu tekemisissä enemmän näiden vuosien aikana...B on kuitenkin ollut hieman vieraampi aina, emme ole oikein löytäneet mitään sanottavaa toisillemme koskaan..Eilen B:lläkin tuntui olevan kovasti kerrottavaa minulle...
Siinä minä sitten istuin kahden kamraatin kanssa kahveella ja olo oli kuin "ennenvanhaa"...Jokin oli kuitenkin muuttunut, en oikein nähnyt itseäni siihen tilanteeseen enää..Oli kiva nähdä heitä ja varmaan ollaan jälleen enemmän tekemisissä mutta....Mutta...Ei ole oikein minun juttu enää tuo...Varsinkin kun kuuntelin viikonloppuna tapahtuneen mökkikeikan juttuja, olin todella tyytyväinen päätöksestäni jäädä kotiin!hehe...Tähän voisi todeta, että POJAT ON POIKIA AINA, OLIVATPA HE KUINKA VANHOJA TAHANSA!!!(tai ainakin kyseinen porukka)
Kiva on tavata vanhoja tuttuja ja kiva on myös huomata, että he haluavat minut takaisin heidän elämäänsä...En ole kuitenkaan varmaa siitä, haluanko minä kuulua heidän elämäänsä enää? No sen kait aika näyttää...
Ompa kiva nauttia iltapäiväkahvi rauhassa! :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti