"Haluaisin nähdä auringonlaskun...Tehkää minulle mieliksi..Antakaa auringolla määräys laskea...
- Jos määräisin kenraalille, että hänen tulee lentää kukasta kukkaan niinkuin perhoset, taikka kirjoittaa murhenäytelmiä, tai muuttua merilokiksi, ja ellei kenraali tottelisi saamaansa määräystä, niin kumpi meistä kahdesta, hänkö vai minä, olisi väärässä?
- Te, Teidän Majesteettinne, sanoin pikku prinssi varmasti.
- Aivan oikein. Jokaiselta on pyydettävä vain sitä, mitä se saattaa antaa, jatkoi Kuningas. Arvovalta nojautuu ennen kaikkea järkeen. Jos käsket kansaasi hukuttautumaan mereen, niin se tekee vallankumouksen. Minulla on oikeus vaatia kuuliaisuutta, sillä käskyni ovat järkeviä.
- Entä minun auringonlaskuni?muistutti pikku prinssi, joka ei milloinkaan unohtanut kerran esittämäänsä kysymystä.
- Tulet saamaan auringonlaskusi. Vaadin sitä. Mutta viisaudessani odotan, kunnes olosuhteet ovat siihen suotuisat."
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti